Oikeustieteellinen tutkinto
Katariina Sirén
oik. yo.
Oikeustietellinen tutkinto avaa monia mahdollisuuksia
Juristin ammatti antaa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia kuitenkaan sulkematta käytännössä mitään pois. Oikeustieteen maisterin tutkinto on laaja-alainen, joten sen suorittanut voi työskennellä hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Toisaalta, jos ei koe ammattia omakseen, ei oikeustieteellinen ole välttämättä oikea opiskelupaikka. Opinnot ovat haastavia, eikä välttämättä jaksa motivoida itseään opiskelemaan, jos hakee sinne vain siksi, että on hienoa sanoa opiskelevansa oikeustiedettä. Myös hakeminen oikeustieteelliseen on vaativaa, mutta hakuprosessi antaa esimakua itse opiskelusta. Pääsykoe on kuitenkin oikeustieteellisen vaativin tentti, oikeustieteelliseen kyllä pääsee jos vain haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen.
Oikeustieteellisessä opiskelee erilaisia ihmisiä, kaikki oikeustieteen opiskelijat eivät todellakaan kulje aina jakkupuvut päällä salkku kourassa. Opintojen ohessa kannattaa tutustua toisiin opiskelijoihin, heidän kanssaan voi lukea yhdessä tenttiin ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Heidän kanssaan voi myös ihan vaan pitää hauskaa, sillä oikeustieteen opinnot ovat monesti yksinäistä puurtamista.
Oikeustieteellisessä ei riitä, että silmäilee tenttialuetta läpi edellisenä päivänä, vaan tentteihin on oikeasti opiskeltava. Toisaalta opiskeltavat asiat ovat laaja-alaisia ja monesti myös yleissivistäviä ja jokaisen elämässä vastaan tulevia. Suomessa oikeustieteen opinnoissa ei ole pää- tai sivuaineita, vaan kaikki opiskelevat monipuolisesti asioita. Käytännössä usein ammatinvalinta tehdäänkin lopullisesti vasta valmistumisen jälkeen. Toisaalta, jos jokin oikeudenala kiinnostaa jo opintojen aikana, niin voi pyrkiä tekemään niitä koskevia opintojaksoja enemmän.
Vastavalmistuneet juristit työllistyvät yleensä hyvin omalle alalleen. Valtio on suuri työllistäjä, ja siellä on paljon valinnanvaraa aina tuomioistuimista ministeriöihin. Yksityissektorilla työskennellään niin perinteisissä asianajotoimistoissa kuin yritysjuristeina yrityksissä. Juristi voi myös perustaa oman toimistonsa, jolloin hän voi määrätä omasta työtahdistaan ja asioista, mitä haluaa tehdä. Myös kuntasektori työllistää paljon juristeja.
Juristin ammatti on hyvin mielenkiintoinen, ja se antaa mahdollisuuksia itsensä haastamiseen uudestaan joka päivä. Niinpä hyvän juristin ominaisuuksiin kuuluu halu itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ammattitaidossaan ei ole koskaan valmis, sen varmistaa jo jatkuvasti muuttuvat säännökset ja maailman kansainvälistyminen. Millainen on sitten hyvä juristi? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta on tiettyjä ominaisuuksia joista ammatissa on hyötyä. Tällaisia ovat esimerkiksi tarkkuus, oma-aloitteisuus, vastuunkantokyky ja kyky itsenäiseen ajatteluun.
Myös kielitaidolla on tänä päivänä suuri merkitys, erityisesti yksityissektorilla vähintään hyvä englanninkielen taito on välttämättömyys. Muut kielet ovat eduksi, eikä koskaan tiedä milloin voi olla hyötyä, jos osaa jostain kielestä vaikka alkeet. Juristin tutkinto antaa hyvät edellytykset työskennellä myös ulkomailla. Opintojaan voi täydentää vaihto-opiskelulla tai valmistumisen jälkeen suoritettavilla jatko-opinnoilla. Oikeustieteen opiskelijoilla on myös paljon mahdollisuuksia lähteä työharjoitteluun ulkomaille. Valmistuneille juristeille esimerkiksi EU:n eri instituutiot tarjoavat mahdollisuuden ulkomaan työskentelyyn.