Ruokailutottumukset

Saara Vastamäki, opettaja

Suomalaisten lasten lisääntyvä ylipaino ja siitä aiheutuva metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes ovat suurimpia huolenaiheitamme tänä päivänä. Ylipaino ja lihavuus eivät välttämättä aiheuta välittömiä tai vakavia fyysisiä oireita lapsessa, ne ilmaantuvat usein vasta aikuisena. Ylipainon lisääntyminen näyttää kuitenkin olevan selvimmin yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Tiedetään, että geneettinen alttius on osatekijänä tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen mutta se ei kuitenkaan selitä lisääntyviä tapauksia yksinään, vaan osatekijöitä tulee hakea ravinnosta ja ympäristöstä. Lasten ylipaino ja sen myötä 2-tyypin diabeteksen lisääntyminen aiheuttaa painotarkkailua jo alakouluikäisillä lapsilla, mikä on erittäin huolestuttavaa.

Nuoret ilmoittavat kaikissa kyselyissä harrastavansa aikaisempaa enemmän liikuntaa ja harrastusten monipuolisuus näyttää myös tutkimusten mukaan lisääntyneen. Kuitenkin lasten ja nuorten kunto on huonompi kuin koskaan. Koululiikunnan vähäisyys, arkiliikunnan väheneminen sekä tietokoneiden ja pelikonsolien yleistyminen aiheuttavat varmasti osaltaan lasten ja nuorten yleiskunnon heikkenemisen. Aika, mikä ennen käytettiin pihaleikkeihin, käytetään nyt tietokonepelien pelaamiseen tai irkkaamiseen. Koululaiset jakaantuvat nykyään hyvä- ja huonokuntoisiin, mikä aiheuttaa usein jo opetuksellisiakin probleemia. Jos opetuksessa tavoitellaan kuntoa kohottavia harjoitteita, eivät huonokuntoiset pysty osallistumaan ja jos taso joudutaan pitämään alhaisena, hyväkuntoiset eivät saa tunneista mitään irti. Vaikka liikuntaharrastuneisuus siis näyttää tutkimusten mukaan lisääntyneen, miksi nuorten fyysinen kunto heikkenee? Ovatko nuorten käsitykset terveellisistä elämäntavoista muuttuneet? Koululiikunta ja sen yhteydessä annettava terveys ja ravitsemuskasvatus ovat tärkeitä kasvavalle nuorelle.

Liikuntatuntien määrä Suomessa on tällä hetkellä Eurooppalaisen keskiarvon 2,6 tuntia viikossa, alapuolella. Suomessa liikuntatuntien määrä on 1,7 tuntia viikossa. Kyselyiden mukaan oppilaat haluaisivat liikuntatunteja enemmän sekä toivovat niiden parempaa sijoittelua lukujärjestyksiin tai opintoihin mm. lukiossa ja toisen asteen koulutuksessa.

Uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta. Tasapainoinen ravintoaineiden saanti, energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisääminen sekä kovan rasvan ja natriumin saannin vähentäminen ovat keskeisimmät tavoitteet. Suositukset on laadittu väestötasolle ja ne soveltuvat sellaisenaan myös kouluikäisten lasten ja nuorten terveellisen ravitsemuksen perustaksi.

Suomalaisten lasten ja nuorten merkittävimmät ravitsemusongelmat ovat aikuisten ravitsemusongelmien tapaisia ja ne liittyvät niin ruokavalintoihin kuin tottumuksiinkin. Ensisijaisina ongelmakohtina korostuvat kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan sekä suolan ja sokerin liiallinen määrä kouluikäisten ruokavaliossa. Myös tärkkelyspitoisen hiilihydraatin osuus sekä kuidun määrä on ruokavaliossa usein liian alhainen. Lisäksi tiettyjen vitamiinien, erityisesti D-vitamiinin ja kivennäisaineiden, varsinkin kalsiumin saanti voi jäädä liian niukaksi. Suurin osa kouluikäisistä syö koululounaalla, mutta ateriakokonaisuus jää monesti puutteelliseksi.

Mielestäni huolestuttavinta lasten ja nuorten ruokakulttuurissa on kuitenkin erilaisten roskaruokien syöminen ja limsojen jatkuva juominen. Roskaruokien ja energiajuomien nauttiminen liittyy voimakkaasti tämän ajan ilmiöihin, mitä myös media vahvistaa. Näkisin näiden edellä mainittujen tapojen olevan kansallinen uhka lasten ja nuorten terveydelle ja niiden vähentämiseksi meidän tulisi tehdä työtä

Lähteet :

http://www.stakes.fi/kouluterveys

http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/index.html

No Replies to "Ruokailutottumukset"