Ma vie à Bordeaux

Jasmin Åbacka

Vaihtoon lähtö on monelle nuorelle jännittävä ja kiinnostava kokemus. Lähdön harkitseminen herättää monia ajatuksia, se kiinnostaa ja pelottaa se miellyttää ja mietityttää. Vieraassa maassa yksin ensimmäistä kertaa onkin nuorelle ihmiselle iso askel aikuisuuteen. Kokemusta kuvaillaan usein monilla eri metaforilla kuten: hyppy tuntemattomaan, seikkailu, itsenäistyminen ja kehittymisprosessi, ovat ehkä niitä tunnetuimpia sanontoja vaihdon vaikutuksista. Nämä sanat eivät ole turhia kliseitä vaan osoittavat, että kyllä se on sen arvoista.
Itse sain mahdollisuuden kokea Erasmus vaihdon Ranskan viinikaupungissa Bordeauxi:ssa. Ennen vaihtoon lähtöäni en ollut koskaan edes käynyt Ranskassa muutoin kuin vaihtamassa konetta Pariisin lentokentällä. Ranska on paljon erilaisempi maa, kuin aluksi voisi ehkä kuvitellakaan. Me suomalaiset tiedämme, että ranskalaiset ovat osa Eurooppaa, osa Eu:ta, joten moni voisi luulla, että erot suomalaisiin eivät voi olla kovin suuret. Tämä on kuitenkin harhaluulo, sillä kaikilla mailla ja kulttuureilla on omat erikoisuutensa ja tapansa, joita eivät ulkopuoliset ymmärrä, elleivät itse pääse kokemaan näitä. – siinäpä vasta vaihtoon lähdön yksi tärkeimmistä syistä.
Bordeaux on miljoona kaupunki josta ei kovin paljon tiedetä, sillä se jää usein pääkaupungin Pariisin varjoon. Se on kuitenkin kaupunki jossa saa kokea aidon ranskalaisen kulttuurin, sillä se ei ole turhien turisten pilaama. Ranskalaisten kulttuuri on kiehtovaa, sillä tapa elää on hyvin rento ja elämästä nauttiva. On normaalia nähdä elämää ja vilskettä kaduilla päivin ja öin niin viikon normaaleina päivinä, kuin viikonloppuisinkin. Ranskalaiset nauttivat toistensa seurasta ja elämästä ja hyvästä ruuasta. He pitävät esimerkiksi kunnollisia, yli tunnin mittaisia lounastaukoja ja illallisellakin syödään monta ruokalajia hitaalla tempolla. Tivolit, tanssit, musiikki, erilaiset markkinat sekä ruoka ja viini ovat ranskalaisten sydäntä lähellä ja se todella näkyy katukuvassa. Tavallisin näky Euroopan pisimmällä shopbailukadulla Rue Saint Catherinella, onkin tummahiuksinen mies baskeri päässä ja patonki ja pullo Saint-Emilionia punaviiniä kainalossa. Bordeauxissa onkin käytettävä ranskaa pärjätäkseen, sillä englantia kaupungin asukit eivät juuri puhu, eivätkä myöskään sitä ymmärrä tai halua ymmärtää. Kohteliaita he kyllä ovat sillä he auttavat ja jututtavat turistin tai ulkopuolisen näköistä henkilöä tällaisen kohdatessaan. Ranskalaisten hyvän päivän toivotus: bonjour kantautuukin kaupunkilaisten niin tuttujen kuin tuntemattomien korviin monta kertaa päivän aikana.
Vaihtokokemuksesta jää paljon muutakin käteen, kuin kyseisen matkakohteen kulttuuri. BEM koulu, jossa itse opiskelin on kansainvälinen koulu, jossa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita. Heidän kanssa pystyi juttelemaan ranskalaisten erilaisuudesta ja maan erilaisista tavoista. Samalla oppii paljon heidän omista kulttuureistaan ja tavoistaan niin Intialaisista kuin Kanadalaisistakin. Vaihto kokemus yhdistää ihmisiä, joilla on eri taustat, koska paikka jonne vaihto-oppilaat menevät on kaikille outo ja uusi, ja siksi kaikki ovat halukkaita myös olemaan toistensa tukena ja kaverina toistensa erilaisuuksista huolimatta.
Opiskelu toisessa maassa todella opettaa kuinka pärjätä omillaan. Se vahvistaa omaa tuntemusta ja se tuo lisää itsevarmuutta, helpottaa huomattavasti ulkomaalaisiin ja uusiin ihmisiin tutustumista jatkossakin. Kun kerran on ollut vaihdossa, ei siitä voi saada tarpeekseen, moni haluaakin lähteä uudelleen ja uudelleen ulkomaille kokeakseen sen mahtavan hyvän tunteen yhä udelleen. – ja mikä parasta, kotiin palaminen ei koskaan ole tuntunut niin ihanalta kuin vaihdon jälkeen!