Iloa lasten liikuntaan!

Iloa lasten liikuntaan!
Iloa lapsille

Lapsen kiinnostus liikuntaan kohtaa lähtee lapsesta itsestään. Lasta ei ikinä tule pakottaa mihinkään liikuntamuotoon, vaan lapsen tulee saada itse valita omat harrastuksensa. Toki häntä voi aina kannustaa aloittamaan jotakin uutta, varsinkin jos hän ei harrasta mitään tai ei osaa päättää mitä haluaisi. Näihin tilanteisiin löytyy paljon sopivia ratkaisuja, varsinkin pienille lapsille. Heille järjestetään liikunta- ja leikkikerhoja, joissa ei keskitytä yhteen tiettyyn urheilulajiin, vaan lasten annetaan tutustua liikunnan eri muotoihin. Vedän itse alle kouluikäisille lapsille (4-6 v.) tarkoitettua liikuntakerhoa, jossa keskitytään yhdessä tekemiseen liikunnan muodossa. Lapsia kannustetaan kokeilemaan eri liikuntamuotoja, joista he voivat löytää itselleen sopivan harrastuksensa. Tunneilla keskitytään yhteispeliin, toisten huomioon ottamiseen ja kannustamiseen. Jokaisen suoritus aina lasketaan ja jokaista kannustetaan ja kehutaan edistyksestä. Tarkoituksena on luoda hyvä ja kannustava ilmapiiri, jotta liikunta olisi jokaisen mielestä hauska ja hyvä juttu ja jonka kautta löytää usein myös uusia ystäviä. Jokaisen lapsen tulee myös saada hyvänolontunnetta ja onnistumisen tunnetta liikunnasta. Ohjaajana ei missään nimessä saa lannistaa lasta ja vähätellä lapsen suoritusta. Alle kouluikäisten lasten liikunnassa pitää muistaa myös leikkimielisyys ja mielikuvitusta tulee käyttää. Moniin urheilulajeihin ja -muotoihin tutustutaankin leikin ja musiikin kautta.

Suositusten mukaan alakouluikäisen lapsen tulisi harrastaa reipasta liikuntaa kaksi tuntia päivittäin. (Pirkka 8/2012, s. 68; http://www.nuorisuomi.fi/lasten-liikunta). Lapsen liikunnalla tarkoitetaan monipuolista liikkumista, johon lasketaan arkiliikkuminen, harrasteliikunta ja koulussa/päiväkodissa liikkuminen. Pienen lapsen urheilemisessa on muistettava aina kohtuus, lepotauot ovat erittäin tärkeitä lapsen jaksamisen kannalta. Jaksaminen on aina yksilöllistä ja myös lapsen kiinnostus urheilua kohtaan saattaa lopahtaa mikäli häntä pakotetaan siihen. Liikunta-ajaksi lasketaan aika, jolloin ollaan liikkeessä. Harrastuksissa aktiiviset ja passiiviset liikuntajaksot vuorottelevat ja ohjatuista liikuntatunneista ehkä vain puolet on aktiivista liikuntaa (Pirkka 8/2012, s. 68). Hyvä olisikin, ettei lapsen liikkumista jätetä vain koulun ja harrastusten varaan, vaan myös esimerkiksi koulumatkoja, mahdollisuuksien mukaan, tulisi hyödyntää. Koko perheen olisi hyvä harrastaa ja liikkua yhdessä. Vanhempien kiinnostus tai päinvastoin, kiinnostuksen puute, liikuntaan kohtaan tarttuu ja vaikuttaa myös lapseen. Perheen yhteinen liikkuminen lähentää myös koko perhettä ja vahvistaa vanhempien ja lasten suhdetta. Vanhempien läsnäolo on todella tärkeässä roolissa lapsen kasvattamisessa. Liikunta vaikuttaa lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja sen parissa rakennetaan peruskuntoa ja ystävyyssuhteita (Pirkka 8/2012, s. 68.). Kuten aiemmin mainitsin, liikunnan avulla koetaan mielihyvän ja onnistumisen tunteita, joita ohjaajan tai vanhemman tulee suoda lapselle. Liikunnassa ja urheilussa pitää muistaa, että aina ei voi voittaa ja onnistua, mutta ensi kerralla sitten paremmin! Lasten liikunnassa tulee ottaa huomioon tasavertaisuus ja ketään ei tule kehua ylitse muiden, vaan jokainen on hyvä omalla tavallaan ja eri asioissa. UKK-instituutin kehittämispäällikkö Anne-Mari Jussila kertoo myös, että lasta ei missään nimessä tule pakottamaan tiettyyn liikuntalajiin, vaan hänet voi tutustuttaa useampaan lajiin ja lapsen lajivalinta tulee hyväksyä (Pirkka 8/2012, s. 68.). Lajin tulee olla lapsen mielestä kiinnostava ja innostaa häntä liikkumaan.

Pienten lasten tutustuttamista liikunnan pariin on hyvä aloittaa leikki- ja liikuntakerhojen kautta. Tarjolla on paljon erilaisia ja monipuolisia liikuntaryhmiä, joissa tutustutaan liikuntaan leikin, satujen ja musiikin kautta. Pienet lapset tutustuvatKerhoissa tutustutaan eri liikuntamuotoihin, tutustutaan omaan kehoon ja harjoitellaan yhteistyötä leikkien avulla. Tunneilla on hyvä tehdä paljon eri asioita, jotta kiinnostus ei lopahda ja lapset jaksavat keskittyä. Toki yhdellä tunnilla voi olla jokin tietty teema, kuten yleisurheilu tai joukkuepelit. Itse olen todennut, että hyvä tapa aloittaa lasten liikuntatunti, on antaa heidän purkaa pahinta energialataustaan esimerkiksi hipan avulla. Tunnin alkuun on turha ottaa mitään paljon keskittymistä vaativaa tai jonottamista. Juoksun ja hipan lomassa lapset saavat myös hyvin alkulämmittelyä. Hipat ovat lasten suosiossa ja niistä on helppo keksiä eri versioita. Perinteisen hipan sijaan voi leikkiä vaikka ”noitahippaa”, jossa on kaksi tai useampi ”noita”, joka kerää muita lapsia pesäänsä. Haastetta luo erilaiset pelastusmahdollisuudet. Toinen hyvässä suosiossa oleva hippa on ”kuka pelkää leijonaa”, jossa yksi lapsi seisoo keskellä salia ja muut ovat salin reunalla toisessa päässä. Kun ”leijona” keskellä huutaa ”kuka pelkää leijonaa?” muut vastaavat ”en minä ainakaan!” ja lähtevät juoksee salin päädystä toiseen. Keskellä oleva yrittää saada kiinni muita, ennen kuin he ehtivät toiseen päätyyn turvaan. Kiinnijääneet jäävät taas keskelle ”leijoniksi” kunnes kaikki on saatu kiinni. Ketjuhippa on loistava tapa harjoittaa yhteistyötä. Siinä hippa kerää itselleen ketjua, eli kiinnijääneet tarttuvat hippaa kädestä ja muodostaa ketjun. Lapset joutuvat tällöin juoksemaan yhdessä ja ottamaan huomioon hitaammat. Kaikkien pitää pysyä mukana ketjussa. Pienempien lasten kanssa on hyvä rajata ketjun pituutta turvallisuussyistä. Muutenkin ohjaajan on hyvä pysyä valppaana, ettei hippojen aikana meno villiinny liikaa. Menon käydessä liian energiseksi, on hyvä keskeyttää leikki ja antaa lasten rauhoittua hetken. Pienet lapset tutustuvat2Pelkkä juoksu salin päädystä toiseen on myös hyvä tapa rauhoittaa lapsia. Siihen kun lisätään vielä mahdollisuus huutaa ja pitää meteliä niin paljon kuin haluavat, niin lapset ovat innoissaan. Kerrankin saa metelöidä! Kotona yleensä kielletään juokseminen ja metelöinti, niin päinvastainen toiminta saa lapset innostumaan. Kuria pitää aina ylläpitää! Juosta ja huutaa saa vain luvalla ja ohjaajaa totellaan aina! Se on tärkeintä onnistuneeseen liikuntatuntiin. Mikäli joku lapsista ei tottele/haukkuu tai tekee muuta kiellettyä, hänet on laitettava jäähylle rauhoittumaan teon vakavuuden mukaan. Tämän tulee koskea kaikkia ja joka tilanteessa. Ketään ei saa suosia tai katsoa läpi sormien. Lapset huomaavat herkästi tällaisen toiminnan ja liikunta menettää tarkoituksensa. Lasten liikunnassa ja urheilussa kaikki ovat samalla linjalla.

Alkulämmittelyn jälkeen voidaan siirtyä haastavampiin tehtäviin, jotka vaativat enemmän keskittymistä. Lasten kanssa voidaan tutustua yleisurheiluun, pallopeleihin, tasapainoiluun, rakentaa temppurataa, opettaa kuperkeikkoja ja hyppiä trampoliinilla. Lasten alkulämmittely Ohjeita eri leikkeihin ja peleihin löytyy nykyään paljon internetistä. Niihin ei edes välttämättä tarvitse mitään välineitä. Hyvää yhteishenkeä ja muiden huomioon ottamista opettaa joukkueessa toimiminen. Moni urheilulaji on paljolti joukkueessa toimimista ja muiden huomioiminen on aina hyväksi myös urheilun ulkopuolella. Erilaiset kisat joukkueessa ovat myös lasten suosiossa. Hauska joukkuepeli on jakaa lapset kahteen joukkueeseen ja salin keskelle vetää raja jota ei saa ylittää. Rajalle asetetaan paljon palloja ja tarkoituksena on saada kaikki pallot pois omalta alueelta toisen joukkueen puolelle. Tätä voi myös muokata ja poisheittämisen sijaan lasten tulee yhdessä kerätä mahdollisimman paljon palloja omaan ”pesäänsä”. Palloja saa varastaa toisen joukkueen pesästä, mutta omaa pesää ei saa vartioida. Nämä ovat yksinkertaisia pelejä ja helppo opettaa, mistä lapset tykkäävät. Musiikkia on hyvä ottaa mukaan liikuntaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset pitävät musiikin ja liikunnan yhdistelmästä. Helppo tapa leikkiä musiikin tahdissa on esimerkiksi juosta kun musiikki soi ja pysähtyä tiettyyn asentoon kun musiikki lakkaa tai vaihtoehtoisesti etsiä jokin ”turva” jonne pitää päästä. Turva voi olla jokin tietty paikka salissa tai vaikka renkaita lattialla, joita poistetaan yksi kerrallaan ja se, joka ei ehdi renkaaseen tippuu pelistä pois.Lasten alkulämmittely 2

Erilaisten leikkien ja pelien opettaminen vaatii kärsivällisyyttä ohjaajalta. Lapset oppivat eri tahtiin ja eri tavalla. Pienemmät osaavat yleensä ottaa mallia vanhemmista. Jumpan aikana on tärkeätä muistaa hengähdys- ja juomatauot. Lapsia ei saa juoksuttaa likaa ja liikunnan tulee olla monipuolista. Lasten jaksamista tulee tarkkailla. Lopussa on hyvä ottaa jonkinlaista rauhoittumista ja hidastaa tahtia. Lasten kanssa voi vaikka kevyesti venytellä tai laittaa heidät pariksi minuutiksi lattialle makaamaan hiljaa ja rentoutua silmät kiinni. Jokin rauhallinen leikki on myös hyvä vaihtoehto. Tällöin myös lapsia kotiin hakevat vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun lapset eivät käy edelleen ylikierroksilla jumpan jälkeen. Sopiva rauhoittuminen on hyväksi ennen kotiin lähtöä. Lasten ennakkoluuloton ja innostunut asenne liikuntaa kohtaan tuo paljon iloa myös ohjaajalle, oli ohjaajana sitten koulutettu henkilö tai lapsen oma vanhempi.

No Replies to "Iloa lasten liikuntaan!"


    Got something to say?

    Some html is OK